Kissat ovat pimeässä harmaita
Gummerus 1968 - Salamasarja 161
”Kun itävaltalaisen suolakaivoksen omalaatuinen liukulauta pysähtyy auringonvaloon huimaavan pilkkopimeässä tehdyn matkan jälkeen, yksi sen matkustajista lyyhistyy kuolleena maahan. Laudalla olleet joutuvat hankaluuksiin, sillä vainajan on tappanut vahva myrkkyannos.
Romanttisessa kartanoympäristössä syyllistä työläästi seulotaan epäillyistä. Kiivas itävaltalainen lääkärikö vai tyyni suomalainen lehtori tai tämän vaimo? Vainajan puoliso – vai ehkä kuitenkin ranskalainen silkkitehtailijapariskunta tai tämän perhosenkaunis tytär? Kaikki kissat ovat pimeässä harmaita: jokaisella on ollut syy murhaan. Mutta kuka sen teki?”
Kansakoulun opettajana toiminut jännityskirjailija asuu Outokummussa.
Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 5 / 1968: "Suolakaivoksessa tapahtuu murha, ja aitoon tasakäpälätraditioon nojaten jokainen voi olla murhaaja. Itävaltalaismiljöö on tavoitettu melkoisen mukavasti, mutta tapahtumat dramatisoidaan helppohintaisesti ja keskustelu on jäykähköä. Kesy."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti