4. Lang, Maria: Varjo vain

Maria Lang
Varjo vain 
Gummerus 1954 - Salamasarja 4 
2. painos 1991
3. painos 1994
En skugga blott 1954

"Kansainvälistä tasoa olevan ruotsalaisen naiskirjailijan salapoliisiromaani"

"Sateisena marraskuun yönä nuori rouva Puck Bure palaa pitkältä matkaltaan Egyptistä. Hän toivoo miehensä Einarin olevan vastassa lentokentällä, mutta pettyy pahasti. Einar ei ole myöskään kotona tervetuliaisillallisen kanssa vaan koti on tyhjä - lukuun ottamatta kylpyammeessa olevaa nuoren naisen ruumista."

Tämä on Langin viides romaani ja sijoittuu yliopistomaailmaan. Muistakin Langen romaaneista tutut Puck Ekstedt on kertojana ja Christer Wijk on poliisina. Lupaavasti alkava kertomus jotenkin lässähtää loppua kohden ja loppuselvittelyä venytetään turhan pitkästi.

11. Lang, Maria: Ruusuja, rakkautta, rikoksia

Maria Lang
Ruusuja, rakkautta, rikoksia 
Gummerus 1954 - Salamasarja 11 
2. painos 1993
3. painos 1994
Rosor, kyssar och döden 1953

"Salaperäisiä tapauksia ruotsalaisen ruukinomistajan perheessä, jossa kihlajaiset muuttuvat hautajaisiksi."

 ”Maria Langin aikaisemmista romaaneista tutut Puck ja Einar Bure saapuvat Ruotsin malmiseudulla olevaan kartanoon ihanaan aikaan, ruusujen parhaillaan kukkiessa. Kartanossa aiotaan viettää talon tyttären kihlajaisia mutta saadaankin ryhtyä valmistelemaan hautajaisia. Tapahtuu murha..."

30. Lang, Maria: Kuoleman aaria

Maria Lang
Kuoleman aaria 
Gummerus 1956 - Salamasarja 30 
2. painos 1992
3. painos 1994
4. painos 2006
myös yhteisniteessä Kuolema kulisseissa 2009 
Se, döden på dig väntar 1955 (RUO) 

"Christer Wijk ja Puck Bure kulissien takaisen murhan äärellä. Tukholman musiikkipiirit kohisevat: Drottningholmin teatteri esittää Mozartin Cosi fan tutte -oopperan, ja orkesteria johtaa itse Mattias Lemming. Maailmankuulu kapellimestari on harvinainen vieras kotimaassaan, joten vierailu on kauden merkkitapaus. Harjoitukset edistyvät, mutta esiintyjien välit kiristyvät. Puck Buren viehtymys Mattiakseen ei ole täysin yksipuolista, eivätkä muidenkaan teatterilaisten välit näytä olevan puhtaasti ammatillisia. Ensi-ilta on kaikesta huolimatta loistelias, eikä kukaan teatteriseurueesta aavista, millainen karmea loppunäytös on odotettavissa."

”Kustaa III:n teatteri on vanha ja kunnianarvoisa näyttämö, jossa järjestetään kesäisin suosittuja näytäntöjä. Erään Cosi fan tutte –oopperan matineanäytöksen jälkeen teatteriseurue saa yllätysvieraan: kuolema on päättänyt esittää oman aariansa. Alkaa järkyttävän tapauksen selvittely, joka ei säästä ketään seuruelaisista.”

39. Lang, Maria: Pimeä elokuun yö

Maria Lang
Pimeä elokuun yö 
Gummerus 1957 - Salamasarja 39
2. painos 1989
3. painos 1994
4. painos 2007  
Mörkögda augustinatt 1956

”Puck ja Einar Bure pääsevät viettämään kesää rauhalliselle maaseudulle Ottie-tädin huvilalle. Täti on lähtenyt suin päin Espanjaan, eikä ihme, sillä rikkaan ja vihatun naapurin Adele Renmanin rapukutsuille saapuu odottamaton, mutta sittenkin aavisteltu vieras, kuolema.
Puck Buren salapoliisivaistot heräävät ja hän kutsuu paikalle kuuluisan rikosetsiväystävänsä Christer Wijkin, jonka aivoissa alkaa kypsyä kuva pimeän elokuun yön tapahtumista ja murhaajasta.” 

”Kokeneen naisdekkaristin taidonnäyte. Päähenkilöt, Puck ja Einar Bure, sekä heidän lapsensa päättävät viettää rauhallista kesälomaa tätinsä huvilalla. Loma loppuu kuitenkin lyhyeen, kun tapahtuu murha. On aika alkaa selvittää vanhoja kaunoja, aviottomia lapsia ja pinnan alla kytevää vihaa.”

47. Lang, Maria: Kielojen kuningas

Maria Lang
Kielojen kuningas 
Gummerus 1958 - Saposarja 47
2. painos, yhteisniteessä Kielojen kuningas / Vaarallisia unia, Gummerus 1994  
Kung Liljekonvalje av dungen 1957

"Paikkakunnan kaunotar Anneli Hammar katoaa juuri häittensä aattona kukkakaupassa käydessään ja löydetään paikkakuntalaisten järkytykseksi ja myös tiettyjen juorupesäkkeiden suureksi riemuksi murhattuna nelisenkymmentä tuntia myöhemmin. Toinenkin kuolonuhri tavataan ja kauden tapaus, suviset kirkkohäät, muuttuu kaksiksi hautajaisiksi. Christer Wijk pureutuu tunnetulla sitkeydellään asioihin ja hänen onnistuu väkisin selvitellä sotkuiset langat. Maria Lang on milteipä ensimmäisestä kirjastaan lähtien ollut Ruotsin ensimmäinen dekkarikirjailija. Hänen kunkin kirjansa menekki kotimaassa on yleensä n.30 000 kpl."

65. Lang, Maria: Vaarallisia unia

Maria Lang
Vaarallisia unia 
Gummerus 1959 - Salamasarja 65
2. painos 1972
3. painos, yhteisniteessä Kielojen kuningas / Vaarallisia unia, Gummerus 1994  
Farliga drömmar 1958 

"Saamme jälleen nauttia pohjoismaiden johtaviin jännityskirjailijoihin kuuluvan tyttökoulun rehtorin herkullisesta tyylistä ja kyvystä luonnehtia rikospaikan tiivistyvää ilmapiiriä. Vaarallisten unien tapahtuvat liikkuvat ruotsalaisessa kirjailijakodissa, jonka korkea muuri täydellisesti erottaa ulkomaailmasta ja jossa kirjailija aidoin kotityrannin ottein hallitsee perhettään. Tunnelma huvilassa kiristyy kiristymistään ja aivan kuin pakon sanelemina tapahtuvat sitten 'räjähdykset', joiden selvittäminen tajoaa lukijalle yllätyksen toisensa jälkeen."
 
Kirjan nimi viittaa Edith Södergranin runoon, jonka tarinassa lausuu kirjailija Hallmannin tytär syntymäpäiväkutsuilla. Juhlien päätteeksi yksi vieraista läydetään kuolleena kylpyhuoneesta.

84. Lang, Maria: Murha vuokralaisena

Maria Lang
Murha vuokralaisena 
Gummerus 1960 - Salamasarja 84
2. ja 3. painokset 1987  
Ofärd i huset bor 1959

”Ulospäin rakennus oli hyvin kunnianarvoisa vanha vuokratalo, eikä Christer Wijk olisi koskaan epäillyt sen seinien kätkevän mitään rikollista, ellei hän olisi tutustunut talossa työskentelevään kauniiseen kampaajatyttöön. Neitoselta hän sai kuulla talossa tapahtuneesta itsemurhasta. Muuan kolmissakymmenissä oleva asianajaja oli löydetty kaasuun menehtyneenä loistoasunnostaan. Tapauksessa alkaa kuitenkin ilmetä outoja piirteitä, eikä rakennuksen sisäpuoli ole lainkaan niin valoa sietävä kuin päältä päin luulisi. Asukkaiden yksityiselämä paljastaa heissä merkillisiä piirteitä, niin merkillisiä, että Christer Wijk on pitkät ajat ymmällä rikollisen suhteen. Loppuratkaisu on parasta Langia; juonen kehittelijänä ja jännityksen ylläpitäjänä hän ei kaipaa suosituksia.” 

Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 8/1960: ”Kunnianarvoisan vuokratalon loistohuoneistossa tapahtuu murha. Uhri on sukulaisuuden nimissä taloon muuttanut huikentelevainen poikamiesasianajaja, ja kirjan kuluessa todetaan sangen monella talon asukkaalla olleen syytä vapautua hänestä. Vaivaton lukutuokio - tuskin muuta. Ei siis kirjastoja varten.”

96. Lang, Maria: Pian laulu, leikki vaikenee

Maria Lang
Pian laulu, leikki vaikenee 
Gummerus 1961 - Salamasarja 96
2. painos 1971
Vår sång blir stum 1960

”Uudessa salapoliisiromaanissaan Maria Lang on palannut Skogan pikkukaupungin kotoiseen ympäristöön, jossa tapaamme jälleen myös Puck ja Einar Buren. Tapahtumat keskittyvät kevään suureen juhlaan: Korkeasti akateeminen tutkijalautakunta on kuulustellut suullisesti kevään ylioppilaskokelaat, ja illalla uudet ylioppilaan, heidän omaisensa ja opettajansa sekä tutkijalautakunnan jäsenet kokoontuvat juhlimaan Kaupunginhotelliin. Nuori riemu purkautuu raisuna ilmoille, mutta ennen kuin toukokuinen yö on vaalennut aamuksi ovat eräät laulun säkeet muuttuneet katkeraksi totuudeksi. Koulun rehtori löydetään murhattuna eräästä hotellin huoneesta. Christer Wijk saa selvitettäväkseen rikoksen, jonka ratkaisu muodostuu kerrassaan odottamattomaksi.”  

107. Lang, Maria: Tunkeilija naistenkerhossa

Maria Lang
Tunkeilija naistenkerhossa 
Gummerus 1962 - Salamasarja 107  
Att vara kvinna 1961

"Kun Christer Wijk Blackstassa pidetyssä naistenkerhon kongressissa huomasi olevansa ainoa mies viidenkymmenen naisen keskellä, hän ei erityisemmin nauttinut tilanteesta. Hän tiesi, että yksi heistä oli kuollut pahan ja äkillisen kuoleman, ja hän käsitti että joku toisista oli häikäilemätön murhaaja. Sitä paitsi hän oli rakastunut yhteen ja tunsi että kaikki työskentelivät häntä vastaan. Hänestä oli hyvää kyytiä tulossa naisvihaaja. Eikä asiaa auttanut se, että tapahtunut rikos oli kerta kaikkiaan naisellisen sotkuinen ja epäloogillinen, kenties ratkaisematon."

117. Lang, Maria: Murhenäytelmä hautausmaalla

Maria Lang
Murhenäytelmä hautausmaalla 
Gummerus 1963 - Salamasarja 117 
2. painos 1996 
Tragedi på en lantkyrkogård 1962

”Puck ja Einar Bure viettävät tunnelmallista joulua pikkukaupungin pappilassa, isäntänään leskeksi jäänyt kirkkoherra. Taloudenhoitaja neiti Holm on valmistanut herkullisen jouluillallisen, lahjapaketeista paljastuu monia mieluisia yllätyksiä, aaton idylli on täydellinen – kunnes paikalle saapuu yllättäen naapurista rouva Barbara Sandholm. Hädissään hän kertoo miehensä kadonneen jäljettömiin.
Arvoitus ratkeaa pian, kun Puck kauhukseen löytää kaupan myyntipöydän alta kauppias Sandholmin verisen ruumiin. Paikalle saapuu rikospoliisin tarkastaja Christer Wijk, joka joutuu toteamaan, ettei joulunakaan ole maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto…”

129. Lang, Maria: Käärmeet eivät kuole

Maria Lang
Käärmeet eivät kuole 
Gummerus 1964 - Salamasarja 129
2. painos 1996;  3. painos 2002   
En främmande man 1963

”Heillä on tarkoitus viettää kunnon kesäloma romanttisessa kylässä syrjäisen saloseudun keskellä. Seurueeseen kuuluvat vanhat ystävämme Puck, ja Einar Bure sekä Christer Wijk Camillansa kanssa ja lisäksi vielä professori Johannes Ekstedt. Loma alkaa ihanteellisissa merkeissä, vaikka kylän nimi Ormsjöbodar – Käärmejärvenkylä – onkin herättänyt merkillisiä pahoja aavistuksia. Mutta pian ilmaantuu kuvaan tuntematon mies, jonka yhteen puristuneista huulista voi nähdä jonkin kammottavan asian painavan häntä. Ja Puck jää hyljättyyn kylään yksin hänen kanssaan. Varjot syvenevät, menneisyys ja nykyisyys solmiutuvat vaikeasti ratkaistavalla tavalla keskenään. Hirveä löytö lähteen pohjalta asettaa monta ihmistä kovalle koetukselle.” 

137. Lang, Maria: Kolme pientä eukkoa

Maria Lang
Kolme pientä eukkoa 
Gummerus 1965 - Salamasarja 137  
Tre små gummor 1963

”Eräs heistä oli 80-vuotias mutta tahtoi silti ajaa karusellissa, toinen oli hyvin saita mutta tahtoi syödä karamelleja, kolmas oli tavannut löyhän ja yksinäisen leskimiehen, jolla oli kaksi lehmää, ja tahtoi nyt juhlia koko päivänä Skogassa. Elettiin syyskuuta 1929, pikkukaupungin torilla paistoi aurinko lapsille ja aikuisille, raittiille ja juopuneille, pahoille ja hyville, jotka kaikki olivat täynnä markkinariemua. Kysymys on siitä, tapahtuiko tässä paratiisissa julma murha, vai kaksi murhaa – vai kenties kolme… Emme voi paljastaa kaikkea, mutta jokainen saa arvata kolme kertaa.”

141. Lang, Maria: Silkkiä samettia

Maria Lang
Silkkiä samettia 
Gummerus 1966 - Salamasarja 141 
Siden sammet 1964

"Tukholmalaisen muotiateljeen arkipäivässä näyttelevät tietysti sakset keskeistä osaa. Iloisen lörpöttelyn säestyksellä ne leikkaavat silkkiä ja samettia...
Mutta iltana muutamana olivat eräät sakset tehneet ylitöitä ja päätyneet lopulta varakkaan rouva Veronica Thorénin sydämeen. Monella ateljeen henkilöistä oli ollut aihetta vihata häntä. Mutta kenellä sitä oli ollut niin ratkaisevan paljon? Tuttavamme Christer Wijk joutuu selvittelytyössään keskelle parfymoitua maailmaa, jossa yhä risteilee murhaavia ajatuksia."

"Maria Lang eli tyttökoulun rehtori Dagmar Lange ryhtyi aikoinaan kirjoittamaan salapoliisiromaaneja pilan päiten, koska pelkkä dekkarien lukeminen ei enää tyydyttänyt häntä. Yhä vieläkin Maria Lang pitää kiinni amatööriydestään. Yli viidellätöistä 'harrastusnäytteellään' hän joka tapauksessa on kivunnut ammattilaislistojenkin kärkipäähän."

148. Lang, Maria: Punaiset kissat

Maria Lang
Punaiset kissat 
Gummerus 1966 - Salamasarja 148
De röda kattorna 1965

"Bodil, kultaseni! Muistat kai ne seitsemäntoista punaista kissaa? Ne punaiset. Ne ovat olemassa!"
Bodil saa pikkusiskoltaan Lontooseen maisemakortin ja siinä tuollaisen viestin. Sen jälkeen Ingalillistä ei kuulu mitään. Bodil yrittää soittaa, mutta Tukholma ei vastaa. Vihdoin hän lähtee Ruotsiin selvittämään viestin salaisuutta.
Punaisten kissojen tarina kuuluu Lagerlöfin novelleihin. Kerrotaan: joka vahingoittaa kissoja, sitä rangaistaan. Ajojahti kauniissa tarujen Vermlannissa todistaa Bodilille ja Christer Wijkille, että tarut ja todellisuus voivat solmiutua toisiinsa hämmästyttävällä tavalla."

158. Lang, Maria: Musta kesä

Maria Lang
Musta kesä 
Gummerus 1967 - Salamasarja 158
Svart sommar 1966 

"Nähdä Skoga ja kuolla" ei ollut se iskulause, jonka Torgny Weilin oli kesinyt houkuttelemaan turisteja Skogaan, kesäkaupunkiin, lomakaupunkin, mutta valitettavasti tuo lause olisi ollut täysin sopiva.
Koska murha ei ole hyvää mainosta vastaperustetulle lomaparatiisille eikä miellyttävää lomapuuhaa rikospoliisille, kokevat Christer Wijk ja hänen syntymäkaupunkinsa todellakin mustan kesän."

163. Lang, Maria: Kahdeksastoista Lucia-neito

Maria Lang
Kahdeksastoista Lucia-neito 
Gummerus 1968 - Salamasarja 163
Tammi 1984  
Vitklädd med ljus i hår 1967
  
"Joulukuun 13. päivänä yö on synkkä, pitkä ja onnettomuutta ennustava. Tuntematon Lucia tulee lukittujen ovien läpi lääkäri ja rouva Palmin huoneistoon. ”Hyvää huomenta talon rouvalle ja herralle”, kuuluisi hyvine tapojen mukaan sanoa, mutta herrasväki Palmin Lucia-neito tarjoaa vaiti lussekahvia sekä kohtalokkaan glögin, jonka ainoastaan viehättävä ja seksikäs Margot Palm juo maksaen sen hengellään. Lucia katoaa muiden valonkuningattarien, neitojen ja tähtipoikien joukkoon suurkaupungin kaduille.
Onko pienintäkään mahdollisuutta löytää häntä enää?"