Erle Stanley Gardner
Auringonpalvojan päiväkirja
Gummerus 1957 – Salamasarja 36
The case of the sunbather's diary 1955
"Gardnerin
uudessa kirjassa muuan nuori nainen lähtee asuntovaunustaan aurinkoa
palvomaan vain pieni kylpytakki harteillaan. Palatessaan hän huomaa sekä
autonsa että asuntovaununsa kadonneen. Tämä tapaus saa liikkeelle
yksityisetsivä Perry Masonin, joka pian huomaa sotkeutuneensa korviaan
myöten perin sotkuiseen juttuun. Tapahtuu murhakin, ja Mason joutuu
vastakkain vanhan kiistakumppaninsa Hamilton Burgerin kanssa, joka
onneksi tälläkin kertaa turhaan yrittää saada häntä kaltereiden taakse."
"Vaaleaverikkö
Arlene Duvall kertoo Remudan golfkerholla Perry Masonille oudon
tarinan. Sillä aikaa kun hän oli ottamassa aurinkoa, joku varasti hänen
Cadillacinsa, asuntovaununsa ja kaikki tavaransa. Niiden joukossa oli
hänen kallisarvoinen päiväkirjansa. Blondi soimaa poliisia, joka epäilee
hänen kätkeneen ne puoli miljoonaa dollaria, jotka hänen isänsä
väitetään varastaneen. Isä on nyt vangittu mutta Arlene vakuuttaa heidän
molempien olevan syyttömiä. Mutta kuka rahoittaa Arlenea? Miksi hänen
täytyy niin epätoivoisesti löytää kadonnut päiväkirja? Kuka murhasi
avaintodistajan? Oikeuden istunnossa Perry Mason taiturimaisesti
paljastaa hämmästyttävän totuuden."
Juttu alkaa räväkästi:
Alaston blondi soittaa Masonille metsän siimeksestä, golfkentän reunalla
olevasta puhelimesta ja kertoo, että häneltä vietiin kaikki omaisuus,
vaatteita myöten. Masonin sihteeri Della Street vie hänelle koltun
päälle ja näin Mason pääsee kuuntelemaan naisen tarinan
yksityiskohtaisemmin.
Näissä vanhan ajan salapoliisiromaaneissa on joskus
puolialaston typykkä kannessa ja moraalittomuuteen viittaava asetelma.
Kuitenkin kertomus osoittautuu nykyisen mittapuun mukaan peräti
siveäksi. Niin on tämänkin kirjan laita. Mason suhtautuu varauksella
tytön vakuutteluun syyttömyydestään ja lupautuu auttamaan tätä sillä
edellytyksellä, että jos tyttö osoittautuu syylliseksi, hän ei aio
puolustaa tätä. Perry Mason -kirjat huipentuvat yleensä
oikeudenkäyntiin. Tässä tapauksessa virallinen syyttäjä Hamilton Burger
uskoo saaneensa Masonin kiinni väärästä valasta ja toivoo näin tämän
menettävän asianajo-oikeutensa. Viime tingassa Masonille selviää
asioiden oikea laita ja hän pystyy osoittamaan oikean syyllisen.
Tarina julkaistiin jatkokertomuksena The Saturday Evening Postissa vuonna 1955.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti