Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaye M M. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaye M M. Näytä kaikki tekstit

12.12.2018

28. Kaye, M.M.: Kuolema kulki Kashmirissa

M. M. Kaye
Kuolema kulki Kashmirissa 
Gummerus 1956 - Salamasarja 28  
Death walked in Kashmir 1953

 
"Sodan jälkeinen Intia kuohuu. Päämääränä on maan itsenäisyys, johon pyritään keinoja kaihtamatta. Pienten englantilaisten siirtokuntien jäsenet näkevät maanmiestensä kuolevan salaperäisellä tavalla, ja niin Kashmirin vuorenrinteilläkin menettää henkensä kaksi naista. Hiihtoseuran amerikkalainen vieras, Sarah, saa tietoonsa kauheita asioita ja joutuu mukaan salaisten voimien säälimättömään taisteluun." 


"Tässä teoksessa lukija joutuu jännittävään ympäristöön kahdessakin mielessä. Ensiksikin sen tapahtumat on sijoitettu eksoottiseen ja salamyhkäiseen Intian kolkkaan toisen maailmansodan jälkeen ja toiseksi on pinnan alla koko ajan käynnissä salainen kamppailu kahta eri etupiiriä edustavien vakoilijajärjestöjen välillä. Kirjan sankari, amerikatar Sarah, joutuu kammottavien tapahtumien todistajaksi, eikä saa rauhaa ennen kuin on täyttänyt murhatun naisen hänelle antaman tehtävän. Tätä tehtävää suorittaessaan hän itse joutuu tilanteisiin, joissa hänelle on vähällä käydä samoin kuin jo kahdelle tuntemalleen ihmiselle ennen häntä. Suuri Intia katkoo kahleitaan kuin unestaan heräävä karhu, ja tilannetta hyväksi käyttävien salamyhkäisten voimien hirveyden kokevat sekä Sarah että monet muut eurooppalaiset noina aikoina." 

Tämä vanhanaikainen jännäri liikkuu brittiläisten tyhjäntoimittajien ja sotilashenkilöiden parissa Intiassa. Päivät kuluvat mäkeä laskiessa, päivällisillä, ostoksilla, seurustellessa jne. Arki ei rasita, palvelijat huolehtivat kaikesta. Kirja alkaa jännittävästi, mutta tahti hiipuu ja lukeminen käy välillä työlääksi. Välillä hiiviskellään ja annetaan salaisia merkkejä punaisella lampulla ja lähetetään kelloja postissa. Sarahin tietyissä tilanteissa kuumottavat posket ja suudelma Charlesilta antavat kirjalle romanttisen vivahteen. Odotin paikallisvärin tulevan paremmin esille, onhan kirjailijatar asunut Intiassa puolet elämästään. Annetaan nämä varjopuolet anteeksi, kyseessä on kuitenkin keskinkertainen vanhan ajan jännäri.

34. Kaye, M.M.: Kuolema kulki Kyproksella

M. M. Kaye
Kuolema kulki Kyproksella 
Gummerus 1957 - Salamasarja 34
myös: Kuolema Kyproksella, Otava 1986
Death walked in Cyprus 1956 

 
"Romanttinen murhamysteeri Kyproksen saarella! Amanda Derington on orvoksi jäänyt kaunotar ja kasvanut ankarasti moraalisen Oswin -setänsä holhouksessa. Setä on suuren Derington -yhtiön pääjohtaja ja selvittelee liikeasioita Egyptissä ja Lähi-Idässä. Amanda on päässyt mukaan Egyptiin asti, mutta ei varsinaisiin levottomuuspesäkkeisiin. Ihme kyllä hän on saanut setänsä taivutetuksi siihen, että hän saa poiketa Kyproksella, missä Deringtonilla on viiniliike. Tehtäväkin löytyy: Oswin-setä luottaa naisen vaistoon liikkeessä ilmenevien mahdollisten epäselvyyksien havaitsijana. Kohtalo iskee jo laivamatkalla Limassoliin: Amandan matkatoveri Julia Blaine kuolee, ilmeisesti tehtyään itsemurhan. Perillä saaren ihana luonto ja uudet ystävät karkottavat pelin Amandan mielestä. Muuan Steven Howard on välistä kovin ärsyttävä, mutta silti varsin puoleensavetävä. Äkkiä Amanda kuitenkin temmataan epäilysten ja kauhun painajaiseen, missä hän ei tiedä, kehen voi luottaa ja kuka hänen uusista ystävistään on päättänyt tuhota hänet."


Takakannen teksti osuu oikeaan kuvatessaan kirjaa romanttiseksi murhamysteeriksi. Päähenkilö on kaunotar, mielitietty on komea ja siteeraa runoutta sujuvasti. Tarina on kuitenkin toimiva ja se on kerrottu riittävän hyvin. Lukijan mielenkiinto pysyy koko ajan vireillä. Romanttisen viihdelukemiston tyyli ei tässä pahemmin häiritse. Mieluimmin tällaista lukee kuin niitä joissa ylimielinen pyssysankari ryypiskelee.

26.11.2018

74. Kaye, M.M.: Kuolema kulki Berliinissä

M.M. Kaye
Kuolema kulki Berliinissä 
Gummerus 1960 - Salamasarja 74
Death walked in Berlin 1955

 
"Konekiväärin rätinän seasta kuului juoksuaskelien töminää, ja nainen, joka oli jäänyt jälkeen toisista, tuijotti epätoivoisena sumuiselle, öiselle merelle. Mutta vene oli poissa, ja nainen lähti ahdistetun eläimen tavoin juoksemaan kohti matalaa rantatörmää ja vihollismaata. Miranda ei myöhemmin enää muistanut selvästi tätä lapsuutensa yötä ja sen järkytyksiä. Mutta kun hän matkustaa lomalle sodanjälkeiseen Berliiniin ja kuulee prikaatinkomentaja Brindleyn kertovan kummallisen tarinan herra Ridderistä ja tämän salaperäisestä katoamisesta, alkavat tapahtumat palata hänen mieleensä. Sitten kuolema iskee ensimmäisen kerran, ja pelko hallitsee siitä lähtien Mirandan lomaa. Hän tietää vaistomaisen varmasti, että joku pitää silmällä hänen jokaista liikettään." 


Kirjaa mainostetaan salapoliisiromaanina, mutta tyyli on kuitenkin kuin kevyessä romanttisessa viihdelukemistossa: "Hei Andy! Miranda huudahti iloisesti. - Mitä pidit eilisestä kiertomatkasta? Saitko hyviä valokuvia? Andy pyörähti ympäri. Miranda hymyili ja ajatteli, että jos Andy luopuisi nyrpeästä ilmeestään, hän vaikuttaisi suorastaan hauskannäköiseltä. Mirandan hymyillessä hänen pitkät silmäripsensä värähtelivät ihastuttavasti, ja pieni hymykuoppa korosti huulten suloista kaarta, joka epäilemättä olisi innoittanut ketä maalaria tahansa Välkehtivät kiharat kehystivät lystikästä pientä hattua, kolmionmuotoista, topaasinväristä samettitilkkua, joka kävi virheettömästi yhteen yksikertaisen villaleningin kanssa ja antoi harmaille silmille sherrynvärisen vivahteen. Andy Page unohti huonon tuulensa. Nyrpeä ilme katosi ja hän vastasi Mirandan hymyyn."  


Kirjassa kuvataan sodan jälkeistä raunioitunutta Berliiniä. Kaupunki on yhä jaettu voittajavaltioiden kesken eri vyöhykkeisiin ja tässä seurataan englantilasten upseeriperheiden vaiheita. Sodan aikana varastetut timantit ja kaksi murhaa ovat tämän vaatimatonta tasoa olevan jännärin ainekset.

 
Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 5/1960: ”M. M. Kaye muistuttaa laadultaan kovasti "Purppuranpunaisen jakarandan" tekijää Nancy Grahamia, sillä molemmilla On sama tapa hieman rupatella mielen kevennykseksi asioiden viereltäkin, asettaa tuiki viaton ja turvaton tyttö pahan naisen pauloihin ja uhka tilanteeseen toisensa jälkeen ja pelastaa sitten lopulta tyttö vahvan ja turvallisen miehen ikiluotettavaan huomaan, jotta romantiikkakaan ei täysin unohtuisi. Sodanjälkeinen Berliini on tietenkin kiitollinen jännitysromaanin maasto monine kieltoineen, raunioineen ja vastakohtaisuuksineen. M. M. Kaye on meillä jo ennestään tuttu tämän lajin lukijoille, eikä tämä kirja tuo mitään uutta hänen tekijänlaatuunsa. Vaivatonta, vauhdikasta ja mukanaan pitävää. Vaihtoehtona Grahamin kirjan kanssa mahdollinen kirjastoon, mutta molempia ei sentään missään tapauksessa.”

23.11.2018

99. Kaye, M.M: Flamingo

M.M. Kaye
Flamingo 
Gummerus 1961 - Salamasarja 99 
Later than you think 1958


"Oli hyvin ilmeistä, että eräällä Kenian syrjäisellä maatilalla tapahtunut raaka murha oli Mau-Mau-liikkeen viimeisimpiä hirmutekoja. Mutta tutkimus osoitti, että syyllinen saattaisi löytyä myös siitä pienestä valkoihoisten joukosta, jonka tilukset ja keskinäinen viha erottivat toisistaan. Heillä oli omat ristiriitansa ja intohimonsa, jotka eivät voineet olla vaikuttamatta rikokseen. Ja tilanne muuttui heidän kannaltaan yhä pahemmaksi, kun kuolema jatkoi kulkuaan... M.M.Kaye on hankkinut itselleen laajan lukijakunnan salapoliisiromaaneillaan ja historiallisella romaanillaan Kuunvarjon laakso."


Tämä kirja jää keskitason alapuolelle. Kun tarina on jotenkuten päässyt alkuun ja asetelma selvitetty lukijalle kautta rantain, kertomus pysähtyy junnaamaan paikoilleen. Siirtomaassa asuvat riitelevät keskenään ja väkinäistä romantiikkaa yritetään tunkea väliin.

19.11.2018

119. Kaye, M.M.: Varjojen talo

M.M. Kaye
Varjojen talo 
Gummerus 1963 - Salamasarja 119  
House of shade 1959


”Aina siitä saakka, kun Dany Ashtonin äiti meni naimisiin kirjailija Tyson Frostin kanssa ja asettui asumaan Sansibariin salaperäiseen Varjojen taloon, nuori tyttö oli uneksinut matkasta tarunhohtoiseen Afrikkaan. Kun tilaisuus sitten tuli, Danyn tuli noutaa Tyson Frostin asianajajalta tärkeä kirje. Danuy tapaa Lontoossa joukon ihmisiä, jotka kaikki ovat matkalla Tyson Frostin luo. Hän ystävystyy erikoisesti nuoren amerikkalaisen Lash Holdenin kanssa, josta tulee hänen uskottunsa pian ilmenevissä vaikeuksissa. Asianajaja Honeywood murhataan ja tuntematon murhaaja kätkee aseensa Danyn matkatavaroihin. Danyn hallussa oleva arvoituksellinen kirje aiheuttaa katkeran ihmishenkiä vaativan taistelun. Näyttää siltä, että tapahtumien taustalla ovat sulttaanin suunnattomat rikkaudet, jotka kymmeniä vuosia sitten on kätketty Sansibariin.”


Dany Ashton oli kasvanut Harriet-tätinsä huomassa Hampshiressa, Englannin eteläosassa. Hänen äitinsä Lorraine on tunnettu kaunotar joka vaihtoi aviomiehiä hollywoodilaiseen tahtiin ja kierteli maailmalla. Nyt täysi-ikäiseksi tultuaan Dany on lähdössä Sansibariin äitiänsä tapaamaan. Ennen lähtöään hän haki perheen asianajajalta tärkeän kirjeen vietäväksi isäpuolelleen. Lakimies murhataan heti Danyn käynnin jälkeen. Dany joutuu Lontoossa selkkaukseen ja hänen passinsa varastetaan. Samaan päämäärään matkustava Lash Holden antaa hänelle sihteerinsä passin ja näin he pääsevät matkaan. Outoja asioita tapahtuu matkalla ja Dany joutuu aikamoiseen seikkailuun joka jatkuu vielä perillä Sansibarissakin. Tapansa mukaan M.M.Kaye pysäyttää juonen vauhdikkaan alun jälkeen. Aikansa jahkailtuaan, hän saa kertomuksensa romanttiseen loppuun. Kayen tarinat sijoittuvat eri puolille maailmaa ja ovat melko mielenkiintoisia. 


Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 7-8/1969: ”Romaanin alussa järkevältä vaikuttanut sihteerityttö muuttuu kummasti hiippailevaksi melodraaman henkilöllistymäksi asetuttuaan kartanoon, jonka omistajapari vaurautensa keskellä kyräilee toistensa henkeä ja epäilee kumppanin jokaista askelta. Siinä sitä sitten kuristellaan käytävissä, syytellään, pelätään ja käyttäydytään vastoin tervettä järkeä hamaan loppuun, kuten missiromaaneissa on tapana, on sitten puvustus nykyinen tai historiallinen. Hymyn ja logiikan hiven tekisi paljon terää, mutta kun ei niin ei.”